Olen muutamalla viestillä hahmotellut olennaiset kohdat suunnittelemastani aiheesta, joka täsmentyi kirjoittaessa muotoon minun kristinuskon tieni. Aika vähän poljettu se lopulta oli: usko ei kuitenkaan ole koskaan ollut aivan keskeisintä elämänsisältöäni. Aina kuitenkin mukana osana elämääni on ollut usko Jumalaan ja elämän tarkoituksellisuuteen.

Kirjoittamaani lukiessani huomaan, että tekstit ovat aika pikaistuksissa raapustettuja ja sellaisia kuin niistä tulee ilman mitään suurempaa valmistelua tai viimeistelyä. Vilpittömiä yhden äijän käsityksiä ja kokemuksia kuitenkin.

Nyt siirryn kesän viettoon, juon olutta ja grillaan. Siltä varalta, että joku kommentoi kirjoituksiani, käyn joutessani vilkaisemassa blogia. Jos uutta inspiraatiota löytyy, jatkan syksyllä aiheen kehittelyä edelleen.